Kuulin Herran äänen, joka sanoi: "Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle."
Heti kuullessani Jumalan äänen tiesin, että sanat olivat lainaus Raamatusta. Mutta koskaan aikaisemmin ei mikään asia ollut tullut minulle niin voimakkaana Hengen voiman kautta. Olin kolikolla toimivan kaukoputken luona. Edelläni ollut mies oli käyttänyt loppuun 10 sentin katseluajan. Hän poistui ja minä olin seuraavana vuorossa. Astuin kaukoputken luo, pudotin kolikkoni siihen ja putki avautui.
Kääntäessäni kaukoputkea pohjoiseen Jumalan Henki valtasi minut ennenkokemattomalla tavalla. Tuntui kuin minut olisi temmattu Hengessä toiseen ulottuvuuteen. Tiesin, ettei kaukoputkella sinänsä ollut mitään tekemistä sen etäisyyden kanssa, jonka pystyin yhtäkkiä näkemään. Vaikutti nimittäin siltä, että näin paljon pidemmälle kuin kaukoputkella saattoi nähdä edes kirkkaana, pilvettömänä päivänä, vaikka tuona aamuna sumu heikensi paljon näkyvyyttä. Koko Pohjois-Amerikan manner levitettiin eteeni, niin kuin kartta levitetään pöydälle. Näin Atlantin ja Tyynenmeren. Sen sijaan, että vapaudenpatsas olisi seisonut pienen saarensa poukamassa, näin sen seisovan kaukana Meksikonlahdella. Se oli minun ja Yhdysvaltojen välissä. Kaikki suuret kaupungit olivat näkyvillä. Sitten jättimäinen käsi ojentui taivaalta kohden vapaudenpatsasta.
Hetkessä sen välkkyvä soihtu temmattiin sen kädestä ja tilalle pantiin malja. Näin, että tuosta suuresta maljasta pisti esiin jättimäinen miekka, joka loisti kuin suuri valo olisi sytytetty sen sädehtivään terään. Koskaan aikaisemmin sen ollut nähnyt sellaista terää, välkehtivää ja vaarallista miekkaa. Se tuntui uhkaavan koko maailmaa. Kun suuri malja pantiin vapaudenpatsaan käteen, kuulin nämä sanat: "Näin sanoo Herra Sebaot: 'Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.'" Kuullessani nämä sanat tunnistin, että ne olivat lainaus Jer. 25:27. Hämmästyin kuullessani vapaudenpatsaan puhuvan ja vastaavan: "Minä en tahdo juoda." Silloin kuulin kuin ukkosen jylinän ja jälleen Herran äänen, joka sanoi: "Näin sanoo Herra Sebaot: 'Teidän täytyy juoda'" (Jer. 25:28) ja yhtäkkiä jättimäinen käsi pani maljan väkisin vapaudenpatsaan huulille, eikä patsas pystynyt puolustautumaan. Jumalan väkevä käsi pakotti sen tyhjentämään maljan viimeistä pisaraa myöten. Sen juodessa viimeisiä kitkeriä pisaroita kuulin nämä sanat: "Tekö jäisitte rankaisematta! Te ette jää rankaisematta, sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan, sanoo Herra Sebaot." (Jer. 25:29). Kun malja otettiin pois vapaudenpatsaan huulilta, huomasin, että maljasta puuttui miekka. Se saattoi merkitä vain yhtä asiaa: maljan sisällys oli juotu kokonaan! Miekka oli vain vertauskuva sodasta, kuolemasta ja tuhosta, mikä varmasti on tulossa. Sitten vapaudenpatsas alkoi liiasta viinistä juopuneen lailla horjua jaloillaan ja menettää tasapainoaan, näin sen molskahtavan veteen ja nousevan taas jaloilleen patsaan hoiperrellessa merenlahden vedessä. Kuulin toistamiseen nämä sanat: "Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne."
Katsellessani mietin mahtaisiko vapaudenpatsas enää koskaan päästä jaloilleen - seisoisiko se enää koskaan. Kun katsoin, vaikutti siltä että se ponnisteli kaikki voimansa noustakseen. Lopulta se hoippui jaloilleen ja seisoi siinä huojuen kuin juopuneena. Olin varma, että se kaatuisi, minä hetkenä tahansa - mahdollisesti nousematta enää koskaan.
Tunsin suunnatonta halua ojentaa käteni pitääkseni sen pään veden yläpuolella, sillä tiesin, että jos se vielä kerran kaatuisi, se hukkuisi merenlahteen. "Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee." (Ps 91:5-6). Katsellessani tapahtui vielä muuta hämmästyttävää. Kaukaa luoteesta, aivan Alaskan yläpuolelta, nousi suunnattoman suuri musta pilvi.
Se nousi mustana kuin yö. Se näytti olevan ihmisen pään muotoinen. Mustan pilven yhä noustessa erotin siinä kaksi vaaleaa täplää. Se jatkoi nousemistaan ja siihen ilmaantui ammottava aukko. Näin, että musta pilvi alkoi muistuttaa pääkalloa, sillä nyt siinä näkyi selvästi valtavan iso, valkoinen ammottava suu. Lopuilta pää oli täysin muotoutunut. Sen jälkeen alkoivat hartiat tulla näkyviin ja niiden molemmilla puolilta pitkät, mustat käsivarret. Koko Pohjois-Amerikan manner levittäytyi kuin kartta pöydälle ja tämä luurangon muotoinen pilvi nousi pöydän takaa, kunnes hahmo näkyi vyötäisiin saakka. Vyötäisistä luuranko näytti taipuvan kohden Yhdysvaltoja ojentaen toisen käden itään ja toisen länteen. Toisen kohden New Yorkia ja toisen Seattlea. Kauhistuttavan hahmon ojentuessa eteenpäin näin, että sen koko huomio keskittyi Yhdysvaltoihin, eikä se huomannut Kanadaa ainakaan siinä vaiheessa.
Nähdessäni luurangon muotoisen hirveän mustan pilven kumartuvan kohti Amerikkaa, taipuvan vyötäisiltä, ojentuvan kohden Chicagoa ja molempia rannikkoja tiesin, että sen ainoa tavoite oli tuhota kansanjoukkoja.
Kauhun vallassa katselin kun suuri musta pilvi pysähtyi aivan suuren järvien alueen yläpuolelle ja käänsi kasvonsa kohti New Yorkin kaupunkia. Sitten sen kauheasta suuresta ammottavasta suusta alkoi tuolla esiin suuria valkoisia savukiehkuroita, jotka näyttivät savulta, jollaista tulee tupakoitsijan tuprutellessa savua suustaan. Nuo valkeat kiehkurat puhallettiin kohti New Yorkin kaupunkia.
Savu alkoi levitä, kunnes se oli peittänyt Yhdysvaltain koko itäosan. Sen jälkeen luuranko kääntyi länteenpäin ja taas sen kauheasta suusta ja sieraimista tuprusi valkoista savua. Tällä kertaa sitä puhallettiin länsirannikon suuntaan. Muutamassa hetkessä koko länsirannikko ja Los Angelesin alue oli savun peitossa. Kolmannella kerralla suuri määrä savua tuprusi mantereen keskiosaan päin. Näin kuinka Saint Louis ja Kansan City kietoutuivat samaisen valkoisen savu peittoon. Sen jälkeen se levisi New Orleansiin päin.
Sitten savukiehkurat levisivät, kunnes ne ulottuivat vapaudenpatsaalle asti, sinne, missä se seisoi horjuen kuin juopuneena Meksikonlahden sinisissä vesissä. Kun valkoiset kiehkurat alkoivat levitä patsaan pään ympärille, se henkeään haukkoen vetäisi savua sisäänsä vain yhden kerran ja alkoi sitten yskiä aivan kuin päästääkseen ulos keuhkoistaan tuon kauhean savun, jota se oli hengittänyt sisään. Yskästä huomasi helposti, että valkoinen savu oli korventanut sen keuhkoja.
Mistä nämä valkoiset savukiehkurat olivat? Olivatko ne merkki bakteriologisesta sodasta tai hermokaasusta, jotka voisivat tuhota suuria kansanjoukkoja muutamassa hetkessä?
Sitten kuulin Jumalan äänen, kun Hän taas puhui: "Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat. Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin, niinkuin orjan, niin hänen herransa, niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niinkuin ostajan, niin myyjän, niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan, niinkuin velallisen, niin velkojankin. Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle." (Jes 24:1-6).
Katsellessani näin, kuinka yskiminen paheni. Kuulosti siltä kuin joku olisi yskinyt keuhkonsa rikki. Patsas vaikeroi ja valitti. Se oli kuolemantuskissa. Kipu oli varmasti hirvittävä, kun se yhä uudelleen yritti yskiä keuhkoistaan kauhean valkoisen savun. Katselin sitä, kuinka se seisoi meressä horjuen ja puristaen käsillään keuhkojaan ja rintaansa. Sitten se putosi polvilleen. Hetken kuluttua se yskäisi viimeisen kerran ja teki vielä viimeisen epätoivoisen yrityksen nousta polviltaan, sitten se kaatui kasvot edellä lahden veteen ja makasi hiljaa kuin kuolleena.
Kyyneleet valuivat kasvoilleni, kun käsitin, että se oli kuollut. Hiljaisuuden rikkoi ainoastaan aaltojen loiske niiden läiskyessä ruumiin yli, joka oli osittain veden alla, osittain sen yläpuolella.
"Sen edellä käy kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki. Niinkuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio erämaa" (Jooel 2:3).
Yhtäkkiä hiljaisuuden rikkoi sireenin ulvonta. Sireenit tuntuivat huutavan: "Paetkaa henkenne edestä!" Koskaan aikaisemmin en ollut kuullut sellaista läpitunkevaa sireenin ulvontaa. Niitä tuntui olevan kaikkialla: pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä. Katsellessani näin ihmisiä juoksemassa joka suuntaan, mutta kukaan heistä ei näyttänyt juoksevan kuin muutaman askeleen, sitten he kaatuivat ja niinkuin olin nähnyt patsaan ponnistelevan saavuttaakseen taas tasapainon ja lopulta kaatuvan kasvoilleen ja kuolevan, näin nyt miljoonien ihmisten kompuroivan ja kaatuvan kaduilla ja jalkakäytävillä. Kuulin, kuinka he huusivat armoa ja apua. Kuulin heidän hirvittävän yskintänsä, ikään kuin tuli olisi polttanut heidän keuhkojaan. Kuulin tuhoon tuomittujen ja kuolevien vaikerrukset ja valitukset. Näin, että muutamat pääsivät lopulta suojaan ja valituksen ja voihkinnan yläpuolelta kuulin nämä sanat:
"Pauhina käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa: jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi." (Jer. 25:31-33).
Sitten yhtäkkiä näin, että Atlantista, Tyynestämerestä ja Meksikonlahdesta nousi rakettien kaltaisia esineitä, jotka näyttivät nousevan kuin vedestä hyppivät kalat. Ne hyppäsivät korkealle ilmaan kukin matkalla eri suuntaan, mutta jokainen kohden Yhdysvaltoja. Maan sireenit ulvoivat entistä äänekkäämmin ja minä näin, että maasta alkoi nousta samankaltaisia raketteja. Minusta ne näyttivät torjuntaraketeilta. Mutta vaikka niitä nousi eri kohdista kaikkialta Yhdysvaltoja, yksikään niistä ei tuntunut onnistuvan torjumaan raketteja, jotka olivat nousseet kaikkialta merestä. Nämä raketit saavuttivat vihdoin maksimikorkeutensa, kääntyivät hitaasti ympäri ja putosivat tappion kärsineinä takaisin maan päälle.
Sitten yhtäkkiä kaikki kalojen lailla merestä nousseet raketit räjähtivät yhtaikaa. Räjähdys oli korvia vihlova. Seuraavaksi näin valtavan tulipallon. Ainoa, mikä muistutti tässä näyssä näkemääni oli kuva, jonka olin nähnyt ydinpommin räjähdyksestä Eteläisellä Tyynellämerellä. Näyssäni tulipallo oli niin todellinen, että siitä tuntui lähtevän polttava kuumuus. Näyn levitessä silmieni edessä ja katsellessani laajalle levinnyttä hävitystä, joka oli seurausta hirvittävästä räjähdyksestä, en voinut olla ajattelematta: Sillä aikaa kun maamme puolustajat ovat kinastelleet siitä, mitä puolustuskeinoja pitäisi käyttää ja laiminlyöneet ainoan todellisen puolustuskeinon, USKON ja LUOTTAMUKSEN todelliseen elävään Jumalaan, se mitä suuresti pelkäsin, oli kohdannut maata.
Kuinka todeksi onkaan osoittautunut se, että "jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät." Taistelun melskeen laantuessa kuulin sitten nämä sanat Jooelin kirjan toisesta luvusta:
Puhaltakaa pasuunaan Siionissa, toitottakaa torvia minun pyhällä vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä Herran päivä tulee. Niin, se on lähellä: pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä. Vuorille levinneenä niinkuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka vertaista ei ole ollut ikiajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule, tulevaisten polvien vuosiin saakka. Sen edellä käy kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki. Niinkuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut. Ne ovat näöltänsä kuin hevoset, ja niinkuin ratsut ne juoksevat. (Jooel 2:1-4)
A. Allen
julkaistu suomeksi Patmos ry:n lehdessä; Patmos ry. tunnetaan saarnaajista Leo Meller ja Pasi Turunen