Seuraava kertomus on kesäkuun 30. päivältä v. 1979: "Miettiessäni, miten Jumala on hoitanut minua menneen vuoden aikana jatkuvalla läsnäolollaan ja sallimalla Hengen muistuttaa minua päivittäin Hänen rakkaudestaan ja enkelien vierailla usein luonani, olen liikuttunut. En voi muuta kuin kunnioittaa ja ihmetellä. Tunnen myös hyvin todellista vastuuta. Hänen minulle ilmoittamiensa totuuksien täytyy olla Jumalalle tavattoman tärkeitä, koska Hän on käyttänyt niin poikkeuksellisia keinoja."
"Gabriel ja Chrioni tulivat jälleen viime sunnuntaina, tällä kertaa pukeutuneina loistavimpiin näkemiini vaatteisiin. Kangas näytti puhtaalta kullalta. Ensimmäisen kerran näin Chrionin muussa kuin taisteluasussaan. He veivät minut takapihalle, missä heidän hohteensa heitti himmeän, kultaisen loisteen ruohoon ja veteen. Olin sanaton."
"Ehkä he joskus kertovat, miksi olivat pukeutuneet sillä tavoin. Olikohan taivaassa juhlat? Vai oliko heidän tehtävänään osallistua juhlaan? Vai salliiko Jumala heidän vaihdella asuaan? Joka tapauksessa näky oli henkeäsalpaava."
"Sain taas taivaallisen vohvelin ja vettä juodakseni Gabrielilta. Ylistys ja palvonta, jota en voinut hallita, alkoi virrata minusta. (Huom. Enkelit puhuvat minulle -kirjasta lainattuna: Enkeleiden ollessa eräänä iltana luonani Gabriel sanoi, että Jumala oli lähettänyt pyöreän, noin kymmenen sentin läpimittaisen vohvelin, joka oli puolentoista sentin vahvuinen ja muistutti tavallista leipää. Gabriel käski minun syödä sen, ja minä tottelin. Vohveli maistui aivan hunajalta. Kun olin syönyt kaiken, hän antoi minulle hopeiselta vaikuttavan maljan, jossa näytti olevan vettä. Nautin nesteen viimeistä pisaraa myöten, ja samassa sisimpäni täyttyi kiihkeällä halulla kiittää ja ylistää Jumalaa. Kiitoksen virat kumpusivat sydämestäni Jumalan puoleen ja vielä päivien kuluttua ruumistani tuntui kihelmöivän. Tunne oli sanoinkuvaamattoman miellyttävä!) (Isä kertoi, että hopeamalja oli tavattoman hieno, siihen oli kaiverrettu kaunis kuvio.) Jälleen ruumiini reagoi siihen. Outoa värinää. Charm tunsi sen koskettaessaan minua. Työssäni tapahtui ihmeitä. Tämä ainutlaatuinen tila kesti useita päiviä."
"Hän toi Jumalan sydämeltä sanoman, joka koski Jumalan julistusta, että koska olemme ottaneet vastaan Jeesuksen sovitustyön, me olemme syyttömiä. Ei vain siksi, että meidän pahat tekomme on pyyhitty pois, vaan koska olemme saaneet puhtaan omantunnon (Heb. 9:13,14)."
"Hän kehotti uskovia julistamaan samaa Jumalalle, saatanalle ja toisille. Vaikka syyllisyydentunne säilyy, omantunnon syytös on ikuisesti poissa, ja suo heille rauhan."
lainaus kirjasta Sharon White, Roland Buck - Mies joka puhui enkelien kanssa, Kuva ja Sana, 1982, ISBN 9519203249